Normaasti reaktorin teho oli 3200 megawattia, mutta nyt se pudotettiin ainoastaan 700 megawattiin. Ilmeisesti kokeen viivästymisestä johtuen tehonpudotus tehtiin liian nopeasti, jolloin reaktorin todellinen lämpöteho putosi 30 megawattiin. Reaktorin tuottama fissiotuotteen ksenon-135:n pitoisuus alkoi nousta. Reaktoria käytettiin epävakaassa ja vaarallisessa tilassa.
 |
| Ennen räjähdystä |
Kello 01.23.40 käyttäjät painoivat hätänappia, joka pudotti kaikki säätösauvat reaktoriin sen pysäyttämiseksi. Lämpötila nousi reaktorissa niin paljon että sen metalliosat alkoi pehmetä ja säätösauvat jumittuivat. Kello 01.23.47 reaktorin teho nousi 30 gigawattiin (normaalisti tehot olivat megawatteja) eli kymmenkertaiseksi normaalista. Tämä oli liikaa reaktorin jäähdystysputkille ja kannelle, jotka rikkoutuivat hetkessä valtavan paineennousun ja höyryräjähdyksen johdosta.
Kaksi-kolme sekunttia höyryräjähdyksestä tapahtui toinen voimakkaampi räjähdys, se oli hallitsematon ketjureaktio eli pienimuotoinen ydinräjähdys. Tämä räjähdys vastasi teholtaan 10 tonnia TNT:tä. Reaktorista vapautuvien korkeapaineisten radioaktiivisten kaasujen, savun, hiukkasten ja kappaleiden sekamelska pääsi lähes esteettä ulkoilmaan. Radioaktiivinen savusumu nousi kilometrien korkeuteen. Yksi työntekijä kuoli räjähdyksessä ja toinen kuoli kuuman höyryn aiheuttamiin palovammoihin. Räjähdykset sytyttivät yhteensä 30 tulipaloa voimalassa polttaen muunmuassa kolmosreaktorin katon. Kaikki tapahtui siis tosi lyhyessä ajassa, eikä ketään kerinnyt juoksemaan räjähdyksiä sekä tulipaloja karkuun.
 |
räjähdyksen jälkeen näytti tältä
Syyskuussa 2010 aloitettiin rakentamaan sarkofagia reaktorin päälle
Kuolleisuus
WHO:n Tšernobyl-raportissa vuodelta 2006 laskettiin, että akuutti säteilysairaus diagnosoitiin kaikkiaan 134 henkilöllä. Näistä 28 kuoli vuonna 1986 ja 19 vuosina 1987–2004.
Onnettomuuden jälkeen on tutkittu kaikkiaan 61 000 pelastustyöntekijän sairauksia. Vuosina 1991–1995 tässä ryhmässä todettiin kaikkiaan 4 995 eri syistä johtuvaa kuolemantapausta.
WHO kuitenkin huomauttaa raportissaan, että suorien johtopäätösten ja syy-yhteyksien osoittamisessa tulee olla varovainen. Syöpäsairauksien synnyssä on yleensä yli kymmenen vuoden kehittymisaika. Lisäksi syöpäsairauksiin vaikuttavat muutkin tekijät, kuten stressi ja elämäntavat sekä etenkin pelastustyöntekijöiden kohdalla muu altistuminen syöpää aiheuttaville aineille.
WHO:n raportin mukaan saastuneimmilla alueilla Ukrainassa kuolleisuus on onnettomuuden jälkeen ollut 18,5 henkilöä tuhannesta, kun se muualla Ukrainassa on 16,5 henkilöä tuhannesta. Syy eroon on epäselvä, mutta raportti varoittaa vetämästä tästä sitä johtopäätöstä, että ero johtuisi yksin onnettomuudesta. Ero saattaa johtua esimerkiksi erilaisesta ikäjakaumasta. Raportin mukaan lapsikuolleisuus ei ole onnettomuuden jälkeen kasvanut.
|
Pahin säteily osui lähellä olevaan Pripyatin kaupunkiin, jossa asui n. 50 000 ihmistä.
Pripyatin evakuointi alkoi 28. huhtikuuta, vaikka kaupunki olisi kuulunut tyhjentää välittömästi reaktorin räjähdyksen jälkeen. Viranomaisten kokemattomuuden ja säteilyturvallisuuden valvonnan puuttumisen seurauksena väestönsuojelu osoittautui epäjärjestelmälliseksi ja riittämättömäksi, ja evakuoinnin aikana satoja pelastustyöntekijöitä altistui ionisoivalle säteilylle. Kaupungin asukkaille annettiin lupa ottaa kodeistaan vaan asiakirjoja ja vaatteita, joten huonekalut ja muut tavarat jäivät paikoilleen. Onnettomuuspaikan ympärille muodostettiin 30 kilometrin päähän ulottuva suojavyöhyke, joista suurin osa oli Pripyatin asukkaita. Onnettomuuden jälkeen Pripyatin kaupunki on pidetty ihmisiltä suljettuna, eivätkä asukkaat koskaan päässeet takaisin koteihinsa.
 |
| Pripyat ennen räjähdystä ja sen jälkeen |
Pripyatin nykytila
Pripyat on pysynyt samanlaisena kuin vuonna 1986, lukuunottamatta rakennusten rapistumista ja kasvillisuuden villiintymistä. Säteilymittarin käyttö on suositeltavaa, koska erityisesti rakennusten sisällä voi olla "kuumia pisteitä", jos kyseinen paikka on ollut kuluneet vuodet säältä suojassa.
Pripyatissa vierailusta on tullut tulonlähde monille ukranalaisille matkatoimistoille, jotka järjestävät opastettuja kierroksia hylättyyn kaupunkiin. Kaikki Pripyatin rakennukset ovat peräisin neuvostoajalta ja sinne onkin tallentunut neuvostokaupunkien tunnelma. Ilman pysyvää asutusta ja ylläpitoa Pripyat on rapistunut, rakennukset ovat ränsistyneitä ja kuluneita. Luonnon villiintymisen seurauksena villieläimet ovat valloittaneet asuntoja, seinät ovat jäkälien peitossa ja sisätiloissa kasvaa jopa puita. Vuonna 1996 ameija kävi tyhjentämässä Pripyatin kerrostalot. Lähes kaikki irtaimisto heitettiin ikkunoista ulos, osa tuhottiin ja osa varastoitiin. Lähes kaikki ikkunat ovat rikki tai auki, joten monet huoneistot ovat nykyisin tyhjiä, mutta vuosina 1986-1996 niissä oli vielä asukkailta jääneet huonekalut. Neuvostoliiton hajoamisen yhteydessä vuonna 1991 asuntoja ryösteltiin, koska kaupunki jäi ilman valvontaa. Monet rakennukset ovat vaarassa sortua, mutta matkatoimistot päästävät turisteja vain valikoituihin rakennuksiin. Kaupungin lähellä on satoja kaatopaikkoja, joihin on haudattu ydinreaktorin sammutustöiden ja sarkofagin rakentamisen yhteydessä käytettyjä, voimakkaasti säteileviä kuorma-autoja, paloautoja, helikoptereita ja panssarivaunuja. Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen kaupungin asukkaille rakennettiin uusi Slavutytsin kaupunki 50 kilometrin päähän Pripyatista. Ydinvoimalan lähellä sijaitseva Tsernobylin kaupunki on Pripyatista poiketen voitu uudelleenasuttaa. Vaikka Pripyatissa asuminen on Ukrainan laissa kielletty, kaupungin lähistöllä asuu muutamia satoja asukkaita, jotka ovat halunneet palata vanhaan kotiinsa.
Yleinen säteilytaso Prypjatissa on muutamia kertoja luonnollista taustasäteilyä korkeampi. Lähinnä kuumien pisteiden aiheuttaman riskin vuoksi kaupunkiin paluu on edelleen kiellettyä ja vaikeaa. Jotkut harvat entiset asukkaat ovat silti omatoimisesti palanneet suljetulle alueelle, eivätkä viranomaiset ole puuttuneet paluumuuttoihin. Prypjatin alueen turvallinen asuttaminen vaatisi alueen perusteellista siivoamista. Ukraina suunnittelee palauttavansa suljettua aluetta käyttöön sitä mukaa kun jäljellä oleva radioaktiivisuus heikkenee. Kuumatkin pisteet heikkenevät omia aikojaan laimenemisen ja radioaktiivisen puoliintumisen kautta. Ilman puhdistustoimia ja kuumien pisteiden takia koko alueen käyttöön palauttamisessa kestää hyvin pitkä aika, saastuneimpien seutujen kohdalla arviot liikkuvat sadoissa vuosissa.
 |
| Uimahallin kunto nykypäivänä ja toinen on armeijan ottama kuva vuonna -96 (pysynyt yllättävän hyvässä kunnossa 10 vuotta) |
 |
| Pripyatissa oleva huvipuisto ei koskaan päässyt käyttöön asti, sen avajaiset olisi ollut 1.5.1986 |
 |
| Rakennukset ovat karuja ja rapistuneita |
 |
| Luonto on villiintynyt ajan saatossa |
Laitan tähän loppuun mielenkiintoisen sarjan videoita, jotka on kuvattu Tsernobylissä sekä Pripyatissa:
nro.1
nro.2
nro.3
nro.4
nro. 5
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti