Okpo Land sijaitsi Okpo-dong kaupungin laitamilla, Etelä Koreassa. Se oli 1990-luvun suosituin huvipuisto koko Aasiassa. Koska Okpo Land oli ainut huvipuisto koko Etelä-Korean saarella, nautti se täysin siemauksin suosiostaan. Puisto houkutteli kävijöitä ympäri maailman siihen aikaan suosittujen laitteiden vuoksi, kuten vuoristorata, sähköautot, maailmanpyörä ja viikinkilaiva.
Puiston suosio kuitenkin alkoi hiipumaan -90-luvun loppupuolella. Eräänä päivänä puistossa tapahtui onnettomuus ja 1 ihminen sai surmansa ankkajunassa, kun vaunu suistui raiteiltaan ja putosi maahan. Muut samassa vaunussa olleet loukkaantuivat vakavasti. Puiston omistaja ei koskaan pahoitellut asiaa, eikä kertonut mitä tapahtui. Surevat vanhemmat jäivät ilman vastauksia.
Asia kuitenkin unohdettiin ja puisto jatkoi normaalisti toimintaansa, mukaan lukien ankkajuna.
Vuoristorata
Joitakin vuosia myöhemmin tapahtui jälleen onnettomuus ja ankkajuna vaati toisen uhrinsa. Tällä kertaa vaunu hyppäsi pois raiteelta ja jäi roikkumaan väärinpäin raiteiden reunoille. Nuori tyttö lensi irti kovan tömähdyksen vuoksi, tippui alhaalla olevalle jalkakäytävälle ja kuoli. Okpo Land sulki ovensa normaalisti sinä iltana, eikä enää koskaan niitä avannut.
Tämän jälkeen omistaja katosi mystisesti. Laitteet, rakennukset, altaat - kaikki jätettiin niinkuin ne olivat olleet viimeisenä aukiolopäivänään. Jopa kaatunut vaunu jätettiin raiteiden reunoille roikkumaan. Ja siellä se roikkuikin, 12 vuotta.
Vuosien saatossa luonto otti puistossa vallan ja paikat rapistuivat pahasti.
puistossa oli myös uima-allas
pääsylippu
Tietysti viikinkilaiva löytyi myös
Tässä on se pahamaineinen ankkajuna, joka vei kahden ihmisen hengen
Vaunu jäi roikkumaan raiteille onnettomuuden jälkeen
HUOM! tämä on teeskentelty tilanne, kuvassa ei ole uhri. Eräs "urban explorer" halusi rekonstruoida tilanteen uudelleen
Puisto purettiin vuonna 2011 ja sen paikalle rakennettiin hotelleja. Okpo Landin omistajasta ei ole kuultu vielä tänäkään päivänä.
Oli lauantai huhtikuun 26.päivä vuonna 1986. Tsernobylin ydinvoimalassa (Ukrainassa) oli sinä päivänä tarkoitus tehdä eräs koe. Kokeen tarkoitus oli selvittää, pystyykö hidastuva generaattori tuottamaan sähköä jäähdytysjärjestelmälle niin kauan, että varajärjestelmät saadaan päälle. Jotta koe voitaisiin tehdä, hätäjäähdytysjärjestelmä ja reaktorin pikasulkujärjestelmä kytkettiin määräysten vastaisesti pois päältä. Reaktorin tehoa pudotettiin sallitun raja-arvon alapuolelle.
Normaasti reaktorin teho oli 3200 megawattia, mutta nyt se pudotettiin ainoastaan 700 megawattiin. Ilmeisesti kokeen viivästymisestä johtuen tehonpudotus tehtiin liian nopeasti, jolloin reaktorin todellinen lämpöteho putosi 30 megawattiin. Reaktorin tuottama fissiotuotteen ksenon-135:n pitoisuus alkoi nousta. Reaktoria käytettiin epävakaassa ja vaarallisessa tilassa.
Ennen räjähdystä
Koe alkoi klo 01.23.04 paikallista aikaa. Reaktorin epävakaa tila ei näkynyt hallintalaitteissa mitenkään. Kahdeksasta jäähdytyspumpusta 4 suljettiin, Virtauksen hidastuessa jäähdytysneste kuumeni reaktorin kiihtyessä ja alkoi kiehua, joilloin putkiin syntyi höyrytaskuja. Henkilöt ketkä operoivat reaktoria, sekä myöskin kokeen valvojalta, puuttui täysin koulutus reaktorin käyttäytymisestä kokeen alhaisilla tehoalueella. Reaktoria ei oltu edes suunniteltu käytettäväksi niin kuin sitä kokeen aikana käytettiin. Itseasissa sen suunnittelijat tiesivät reaktorin epävakaaksi valitulla tehoalueella, minkä vuoksi reaktorin käyttö kokeen tavoin oli yksiselitteisesti kielletty.
Kello 01.23.40 käyttäjät painoivat hätänappia, joka pudotti kaikki säätösauvat reaktoriin sen pysäyttämiseksi. Lämpötila nousi reaktorissa niin paljon että sen metalliosat alkoi pehmetä ja säätösauvat jumittuivat. Kello 01.23.47 reaktorin teho nousi 30 gigawattiin (normaalisti tehot olivat megawatteja) eli kymmenkertaiseksi normaalista. Tämä oli liikaa reaktorin jäähdystysputkille ja kannelle, jotka rikkoutuivat hetkessä valtavan paineennousun ja höyryräjähdyksen johdosta.
Kaksi-kolme sekunttia höyryräjähdyksestä tapahtui toinen voimakkaampi räjähdys, se oli hallitsematon ketjureaktio eli pienimuotoinen ydinräjähdys. Tämä räjähdys vastasi teholtaan 10 tonnia TNT:tä. Reaktorista vapautuvien korkeapaineisten radioaktiivisten kaasujen, savun, hiukkasten ja kappaleiden sekamelska pääsi lähes esteettä ulkoilmaan. Radioaktiivinen savusumu nousi kilometrien korkeuteen. Yksi työntekijä kuoli räjähdyksessä ja toinen kuoli kuuman höyryn aiheuttamiin palovammoihin. Räjähdykset sytyttivät yhteensä 30 tulipaloa voimalassa polttaen muunmuassa kolmosreaktorin katon. Kaikki tapahtui siis tosi lyhyessä ajassa, eikä ketään kerinnyt juoksemaan räjähdyksiä sekä tulipaloja karkuun.
räjähdyksen jälkeen näytti tältä
Syyskuussa 2010 aloitettiin rakentamaan sarkofagia reaktorin päälle Kuolleisuus
WHO:n Tšernobyl-raportissa vuodelta 2006 laskettiin, että akuutti säteilysairaus diagnosoitiin kaikkiaan 134 henkilöllä. Näistä 28 kuoli vuonna 1986 ja 19 vuosina 1987–2004.
Onnettomuuden jälkeen on tutkittu kaikkiaan 61 000 pelastustyöntekijän sairauksia. Vuosina 1991–1995 tässä ryhmässä todettiin kaikkiaan 4 995 eri syistä johtuvaa kuolemantapausta.
WHO kuitenkin huomauttaa raportissaan, että suorien johtopäätösten ja syy-yhteyksien osoittamisessa tulee olla varovainen. Syöpäsairauksien synnyssä on yleensä yli kymmenen vuoden kehittymisaika. Lisäksi syöpäsairauksiin vaikuttavat muutkin tekijät, kuten stressi ja elämäntavat sekä etenkin pelastustyöntekijöiden kohdalla muu altistuminen syöpää aiheuttaville aineille.
WHO:n raportin mukaan saastuneimmilla alueilla Ukrainassa kuolleisuus on onnettomuuden jälkeen ollut 18,5 henkilöä tuhannesta, kun se muualla Ukrainassa on 16,5 henkilöä tuhannesta. Syy eroon on epäselvä, mutta raportti varoittaa vetämästä tästä sitä johtopäätöstä, että ero johtuisi yksin onnettomuudesta. Ero saattaa johtua esimerkiksi erilaisesta ikäjakaumasta. Raportin mukaan lapsikuolleisuus ei ole onnettomuuden jälkeen kasvanut.
Pripyat
Pahin säteily osui lähellä olevaan Pripyatin kaupunkiin, jossa asui n. 50 000 ihmistä.
Pripyatin evakuointi alkoi 28. huhtikuuta, vaikka kaupunki olisi kuulunut tyhjentää välittömästi reaktorin räjähdyksen jälkeen. Viranomaisten kokemattomuuden ja säteilyturvallisuuden valvonnan puuttumisen seurauksena väestönsuojelu osoittautui epäjärjestelmälliseksi ja riittämättömäksi, ja evakuoinnin aikana satoja pelastustyöntekijöitä altistui ionisoivalle säteilylle. Kaupungin asukkaille annettiin lupa ottaa kodeistaan vaan asiakirjoja ja vaatteita, joten huonekalut ja muut tavarat jäivät paikoilleen. Onnettomuuspaikan ympärille muodostettiin 30 kilometrin päähän ulottuva suojavyöhyke, joista suurin osa oli Pripyatin asukkaita. Onnettomuuden jälkeen Pripyatin kaupunki on pidetty ihmisiltä suljettuna, eivätkä asukkaat koskaan päässeet takaisin koteihinsa.
Pripyat ennen räjähdystä ja sen jälkeen
Pripyatin nykytila
Pripyat on pysynyt samanlaisena kuin vuonna 1986, lukuunottamatta rakennusten rapistumista ja kasvillisuuden villiintymistä. Säteilymittarin käyttö on suositeltavaa, koska erityisesti rakennusten sisällä voi olla "kuumia pisteitä", jos kyseinen paikka on ollut kuluneet vuodet säältä suojassa.
Pripyatissa vierailusta on tullut tulonlähde monille ukranalaisille matkatoimistoille, jotka järjestävät opastettuja kierroksia hylättyyn kaupunkiin. Kaikki Pripyatin rakennukset ovat peräisin neuvostoajalta ja sinne onkin tallentunut neuvostokaupunkien tunnelma. Ilman pysyvää asutusta ja ylläpitoa Pripyat on rapistunut, rakennukset ovat ränsistyneitä ja kuluneita. Luonnon villiintymisen seurauksena villieläimet ovat valloittaneet asuntoja, seinät ovat jäkälien peitossa ja sisätiloissa kasvaa jopa puita. Vuonna 1996 ameija kävi tyhjentämässä Pripyatin kerrostalot. Lähes kaikki irtaimisto heitettiin ikkunoista ulos, osa tuhottiin ja osa varastoitiin. Lähes kaikki ikkunat ovat rikki tai auki, joten monet huoneistot ovat nykyisin tyhjiä, mutta vuosina 1986-1996 niissä oli vielä asukkailta jääneet huonekalut. Neuvostoliiton hajoamisen yhteydessä vuonna 1991 asuntoja ryösteltiin, koska kaupunki jäi ilman valvontaa. Monet rakennukset ovat vaarassa sortua, mutta matkatoimistot päästävät turisteja vain valikoituihin rakennuksiin. Kaupungin lähellä on satoja kaatopaikkoja, joihin on haudattu ydinreaktorin sammutustöiden ja sarkofagin rakentamisen yhteydessä käytettyjä, voimakkaasti säteileviä kuorma-autoja, paloautoja, helikoptereita ja panssarivaunuja. Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen kaupungin asukkaille rakennettiin uusi Slavutytsin kaupunki 50 kilometrin päähän Pripyatista. Ydinvoimalan lähellä sijaitseva Tsernobylin kaupunki on Pripyatista poiketen voitu uudelleenasuttaa. Vaikka Pripyatissa asuminen on Ukrainan laissa kielletty, kaupungin lähistöllä asuu muutamia satoja asukkaita, jotka ovat halunneet palata vanhaan kotiinsa.
Yleinen säteilytaso Prypjatissa on muutamia kertoja luonnollista taustasäteilyä korkeampi. Lähinnä kuumien pisteiden aiheuttaman riskin vuoksi kaupunkiin paluu on edelleen kiellettyä ja vaikeaa. Jotkut harvat entiset asukkaat ovat silti omatoimisesti palanneet suljetulle alueelle, eivätkä viranomaiset ole puuttuneet paluumuuttoihin. Prypjatin alueen turvallinen asuttaminen vaatisi alueen perusteellista siivoamista. Ukraina suunnittelee palauttavansa suljettua aluetta käyttöön sitä mukaa kun jäljellä oleva radioaktiivisuus heikkenee. Kuumatkin pisteet heikkenevät omia aikojaan laimenemisen ja radioaktiivisen puoliintumisen kautta. Ilman puhdistustoimia ja kuumien pisteiden takia koko alueen käyttöön palauttamisessa kestää hyvin pitkä aika, saastuneimpien seutujen kohdalla arviot liikkuvat sadoissa vuosissa.
Uimahallin kunto nykypäivänä ja toinen on armeijan ottama kuva vuonna -96 (pysynyt yllättävän hyvässä kunnossa 10 vuotta)
Pripyatissa oleva huvipuisto ei koskaan päässyt käyttöön asti, sen avajaiset olisi ollut 1.5.1986
Rakennukset ovat karuja ja rapistuneita
Luonto on villiintynyt ajan saatossa
Laitan tähän loppuun mielenkiintoisen sarjan videoita, jotka on kuvattu Tsernobylissä sekä Pripyatissa:
Dadipark sijaitsi keskellä Dadizele-kaupunkia, Belgiassa. Se avattiin vuonna 1950 paikallisen pastorin Gaston Deewerin avustuksella. Se oli samassa sekä leikkipuisto että moderni huvipuisto. Se oli aikoinaan todella suosittu matkakohde ja joillekin se oli pyhiinvaelluspaikka. Perustajat halusivat tehdä puistosta helppopääsyisen ja edullisen, jotta kaikki voisivat nauttia puistosta. Puistoa reunusti Euroopan pisin riippusilta.
Vuonna 2000 puistossa tapahtui paha onnettomuus, kun pikkupoika menetti kätensä Nautic Jet-nimisessä laitteessa. Laitteessa lasketaan mäkeä alas pienellä "veneellä" ja alhaalla on hyppyri mistä vene lentää veteen.
Tapahtuman jälkeen monet kävijät alkoivat valittaa puiston turvallisuudesta ja sitä myöden alkoi puiston suosio hiipumaan. Vuonna 2002 puiston perustajat ilmoittivat sulkevansa Dadiparkin hetkeksi aikaa, jotta sielä saataisiin tehtyä korjauksia ja paranneltaisiin turvallisuutta. Remonttia ei koskaan tehty, eikä puisto koskaan enää auennut.
Vuonna 2004 useat eri sijoittajat olivat kiinnostuneita ostamaan puiston ja tekemään siitä nykyaikaisemman. Silti vuoteen 2011 mennessä mitään ei ollut tapahtunut ja sijoittajat alkoivat perääntymään suunnitelmistaan.
10 vuoden ajan puisto lojui hylättynä ja veti tietenkin nuorisoa puoleensa. Paikkoja hajotettiin ja graffitteja oli joka puolella. Puistosta löytyykin enemmän kuvia siltä ajalta kun se oli hylättynä, kun silloin kun se oli vielä auki.
Heinäkuussa vuonna 2012 puistoa alettiin purkamaan. Dadizelen kaupunki haluaisi tehdä alueelle urheilu-tai vaelluspuiston. Vieläkään ei ole varmaa mitä 11 hehtaarin alueelle tulee tapahtumaan.
Pitkä liukumäki
Puistoa ympäröivä riippusilta
Laitteet ovat rapistuneet
Sirkus ei enää lennä
Nautic Jet, laite missä poika menetti kätensä
Hylättynä näytti tältä
Laitteen allas-alue saastui pahasti vuosien saatossa
Jazzland avattiin vuonna 2000, mutta 2002 Six Flags-huvipuistokonserni osti puiston ja päivitti sen heidän teemaansa sopivaksi. Puiston nimeksi tuli Six Flags New Orleans. Kovin kauaa ei huvipuisto kerennyt pyörimään, vaan sen jouduttiin sulkemaan vuonna 2005 hurrikaani Katrinan iskettyä kaupunkiin. Six Flags on omistanut puiston vuodesta 2002 asti, mutta hurrikaanin jälkeen sen omistus siirtyi takaisin New Orleansin kaupungille.
Puistossa on 24-tunnin vartiointi ja luvattomat kävijät saavat syytteen. Puistoa ei ylläpidetä, joten sielä ei ole turvallista. Siellä käyminen luvattomasti on kiellettyä ja puisto näkyykin vaan lähellä olevalta valtatieltä. New Orleansin poliisit partioivat puistoa, mutta silti sinne pääsee välillä livahtamaan luvattomia kävijöitä kuvien ja jännityksen toivossa.
Sisäänkäynti..hiljaista on
Alueen kartta
Kaunis karuselli
Tämä harvinainen kuva on otettu 2 viikkoa Katrinan iskemisen jälkeen
Sisäänkäynti sisäpuolelta
Skycoaster
Puut kasvavat vuoristoradan raiteiden alla
Täältä sai joskus kylmiä juomia
Joka puolella nuorison tekemiä kirjoituksia ja graffitteja
Suljettiinkin pidemmäksi aikaa kuin vain myrskyn ajaksi
Tältä puisto näytti vuonna 2011, 6 vuotta sulkemisen jälkeen
Dreamlanding Festival Park
Vuonna 2014 puiston alkuperäinen omistaja Jazzland heitti ilmoille tiedotteen, että he saattaisivat avata uuden puiston Six Flags New Orleansin paikalle. He olivat valmiita käyttämään 100 miljonaa dollaria puiston uudelleen avaamiseen. Luvat olivat jo kunnossa, joten puistoa oli tarkoitus alkaa rakentamaan kesällä 2018. Puistoa oltiin jo aloitettu siistimään puista ja kasveista, mitkä ovat peittäneet laitteita ja rakennuksia. New Jazzland oli tarkoitus avautua yleisölle vuonna 2019/2020 ja olisi ihan täysin uusi puisto.
Vuonna 2018 julkaistiin kuitenkin tiedote: "On erittäin vaikeaa luovuttaa kaiken käytetyn ajan ja vaivannäön jälkeen mitä olemme tehneet New Orleansiin, mutta totuus on että vanha Jazzland/Six Flags on nyt saavuttanut sen pisteen, ettei takaisinpaluuta ole. Viimeisimmän tarkastuksen myötä huomasimme että laitteet sekä rakennukset, jotka luulimme olevan pelastettavissa, eivät ole enää kannattavia korjata."
ilmakuva
Puisto löytyy koordinaateista; 30° 3′ 4″ N, 89° 56′ 3.9″ W
Upea kartano rakennettiin vuonna 1923, 30 kilometrin päähän Columbian pääkaupungista Bogotasta. Sen rakennutti arkkitehti Carlos Arturo Tapias. Rakennus oli suunniteltu sen ajan parhaimmistolle ilon ja hienostoneisuuden symboliksi. Rakennuksen nimi oli "The Mansion of Tequendama Falls". Rakennuksen vieressä oli vesiputoukset, joita ihmiset tulivat mielellään katsomaan. Kartanoon pääsi junalla matkustaen Bogotasta.
Vuonna 1928 kartano muutettiin hotelliksi ja heinäkuussa 1950 oli aikomuksena aloittaa mittavat remontit, jonka tarkoituksena oli että hotellista tulisi 18-kerroksinen, mutta remonttia ei koskaan saatu aloitettua.
Seuraavien vuosikymmenten aikana Bogota-joki saastui ja pikkuhiljaa hotellin suosio alkoi vähentyä.
Hotelli suljettiin 1990-luvun alussa ja oli pitkään hylättynä sen jälkeen. Aikoinaan useat menivät vesiputoksille tekemään itsemurhan, joten monet uskoivat että hotellissa kummittelee ja se kierrettiin kaukaa.
Alhaalla virtasi Bogota-joki
Hylättynä ollessaan oli pelottava ilmestys
Vieressä oleva vesiputous
Paljon myöhemmin, vuonna 2013 rakennus kunnostettiin ja siitä tehtiin museo. Museo on toiminnassa edelleen.
Monte Palace on hylätty hotelli St. Miguel Saarilla, Azoreilla. Saari kuuluu Portugalille. Viiden tähden hotelli rakennettiin 1980-luvulla. Tämä hulppea hotelli sijaitsee korkealla kukkulalla ja sieltä on huikeat näkymät alhaalla oleviin järviin, Lagoa Verde:lle ja Lagoa Azul:lle (suomeksi sininen ja vihreä järvi).
Hotelli edestä ja sisäänkäynti
Hotelli avattiin asiakkaille vuonna 1989. Hotellin keskelle oli tehty sisäpiha-tyylinen aula ja upeat kierreportaat jotka johtivat 88 hotellihuoneeseen. Hotellissa oli kaksi ravintolaa, yökerho, pankki, baari sekä kampaaja. Sielä oli kaikkea mitä hotellivieraat olisivat voineet toivoa. Tämän vuoksi oletettiin että hotelli saisi suuren suosion, mutta toisin kävi. Hotelli oli toiminnassa ainoastaan puolitoista vuotta, jonka jälkeen ajautui konkurssiin vähäisten kävijöiden vuoksi.
Kierreportaat
Vartijat ja koirat vahtivat hotellia sulkemisen jälkeen vuosien ajan, mutta koska heille ei kukaan maksanut, he luovuttivat 2000-luvun puolessa välissä. Nykyään nuoriso käy sielä kuvailemassa, mutta hotelli on jo pahasti rapistunut. Hotellia pystyy tutkimaan ihan kellarikerroksesta katolle saakka.
Monet ovat miettineet kuinka kukaan sai ikinä luvan rakentaa jättimäisen hotellin tuollaiselle paikalle. Paikalliset asukkaat olivat sitä mieltä, että hotelli pilasi kauniin maiseman. Nykyään luonto on alkanut valtaamaan paikkaa takaisin itselleen.
Pelottavan näköinen hotelli sijaitsee tien vieressä
Jokaisessa huoneessa oli huikeat maisemat parvekkeelta
